Jaa kuulumisia kaipaatte taas? Valitettavasti kuvia mullei oo, ku äipän tiatokone lopetti jostain syystä keskustelun sen kameran kans. Toivottavasti ne sais viä puhevälit takas.

Viikolloppuna mää pääsin taas käymää maalla. Juastii äipän kans järven jäällä ja leikin taas palloleikkejäki. Eile mää kävin naapurinpoikien kans kävelyllä. Eka Eetun, yhren mun pestiksistä. Me haisteltii kaikki samat hajut ja oltii huvittavan näkösiä. Mää ku olen piäni vaalee ja Eetu iso musta. Me tykätää toisistamme Pusu Sit me viätii Eetu kotio ja otettii lenkkikaveriks sen pikkuveli, Tarmo. Mää en aina oikee ymmärrä Tarmoo ja eka sille pitiki vähä huurella, mut sit me mentii ihan hianosti viärekkäinki.

Meirän lenkille osu sellane mulle tuttu rinne, jota pitää kulkee portaita. Mulleha portaat on ihan piisofkeik, sillä asuin lapsuuteni semmoseks talos, mis piti aina kivuta kolme kerrosta portaita kotiovelle. Mut Tarmolle portaat oli paha juttu. Me mentii äipän kans erellä ja huamattii puales välis, et Tarmo veti äksät maahan ja sen äippä ei saanu sitä portaisii. Munki äippä maanitteli, mut ei se liikkunu. Pelkäs niin, raukka. Mää aattelin, ettei siitä hommasta tuu yhtään mitään ja kapusin raput takas ylös, ku hihna anto myäten, ja sanoin Tarmolle, et "ei kannata pelätä, tää on ihan iisiä, tuu peräs" ja niin me tultiin peräkanaa portaat alas. Äippä ja Tarmon äippä oli ihan äiminä. Ne ei ollu  uskonu, et meikäs asuu piäni opettaja Cool

Tänään oli viä ihan huippuhetki, ku pääsin lenkille mun rakkaan äitini, Ellin, kanssa. Tällä kertaa sillä ei ollu mukana sitä rasittavaa kasvattipoikaa, Erkkiä. Ei vais, Erkki on ihan hyvä tyyppi. Sitä ei vaan aina jaksa, ku se on niin teini. Äitin kans me käytiin tos kylillä ja mää vähän näytin sille, miten hianosti mää osaan ohittaa tyyppejä. Ja näytin myäs, mitä omas pihas pitää sanoo naapureille...

Ny mulla on maha vähä pipi Otsan rypistys Äippä anto sit sitä kaninruakaa, kaninkuuria, mahanpuruihi. Ei herkkuja. Blaah.