Meille ei kuulu mitään uutta. Kelit kun on mitä on, niin eipä mua oo kauheesti kiinnostanu lenkit tai mikään. Sisällä sit etin namuja helpoista piiloista, kun emäntä niitä levittelee ympäri kämppää ja takapihalla ollaan vähän palloteltu. Ja jotain kotitottista ja temppuilua, jotka mä jo osaan. Booring. Tänään näytti kyllä hetken siltä, että talviki vois tulla ja mä kävelin vaihteeksi ihan mielläni lenkin lumessa.

Tänään oli muuteski kivaa, kun kävi vieraita. Tai tuttuja ne oli, mutta niin kai on tapana sanoo. Mä rakastan vieraita! Tykkään siitä, että on äksöniä ja nukuinki tyytyväisenä lattialla tyynyni kanssa vieraiden höpöttäessä suureen ääneen olkkarissa.

Siitä hiaronnasta viälä, että kyllä mun on kai mentävä ens viikolla viälä sen tädin käsiteltäväksi. Mä oon kai jotenki juntturassa? En oo ihan varma, mitä se tarkottaa.

Tässä kuvassa mä en kuiteskaan oo juntturassa, vaan mun vakipäivystyspaikalla, josta mä annan naapureiden kuulla kunniansa. Paitsi Lalli-veikan, joka on ihan paras.