Mahtava mahtava viikolloppu takana ja hianolta näyttää viikon alkuki Me oltii viikolloppuna pitkästä aikaa maalla. Siä oli aika kylmä, jotemme ei kauheesti oltu pihala. Mut vähä kummiski. Sev verta et parta huurtu (niillä, keillä partaa o)

Tolla nöösillä ei ookka partaa eikä paljo karvojaka, jote se tarttee paksun pompa.

Se keskitty (jällee kerra) typerää oksie repimisee


Mikä o meikästä aika tylsää touhua.

Mut arvakkaa sitte, mitä tapahtu?! Äippä ja mää lährettii KAKSI kotio ja nöösi jätettii mummolaa. Voi vitsit, mite hianoo Ja mikä oli viä miljoona kertaa hianompaa oli se, ettei me tultuka suaraa kotio, vaa mentii yhrelle hallille, jos mää pääsi yli vuare tauon jälkee LIITÄÄ  Ja olisittepa nähnee, mitem meikä veti! Mää olin iha liäkeis Äippä sano, et mun ilme oli NIIN ilone ja että se oikeen lämmitti sen syräntä Me päästii raralle pari kertaa, ekalla oli hyppyjä ja putkia, jotain takaakiartoja ja välistävetoo ja sitte toka raralla oli yks pimee meno läpee ja AA ja kepikki. Keppejä me ei menty, kumme ei niitä osata (tai äippä ei osaa) ilman semmottia verkkohärpäkkeitä. Mut kummiski, mää menin niin kovaa, et äippä oli iha hiästä läpimärkä. Kuulemma nöösi ei mee läheskä nii nopeeta. Eikä se oo nii kuuma tapaus ku meikä Ny äippä vaa miättii, tuleekoha meikän paikat kovin kipeiks, ku verin nii kovaa ja meikän hyppytyyli ei kai ollu joka kohras iha kovin turvalline. Mut HEI HALOO, pitäkää itte yli vuaren tauko! Ehkä siinä pikkase kerääntyy intoo Viikon päästä uurestaa, äippä lupas

Täsä yks vanha kuva meikästä tositoimis (outo kuvakulma on jotenki paisuttanu meikäläisen täs kuvas )