Morjens pitkästä aikaa! Meikä ei oo oikeen tiänny mitä kirjoottaa, sillä täs on ollu jos jonkimmoista järkytystä piänellä koiralla Tai no, kesäloma möksällä oli ihan loistava: pääs uimaan, jahtaan sorsia, leikkiin papan kans, nukkuun mummon kainalos, nauttiin irtiolosta, ottaan arskaa jne. jne.

Arkiki alko ihan kivasti, mulla kävi mm. Wäinö kyläs...

Mut sitte iski pommi Äippä oli jo jotai höpötelly pikkuveikasta pitkin kesää, mut meikä ei uskonu sen toteuttavan uhkaustaa (ja totuuren nimis, ei kyä pappakaa. Se oli mun pualella täs asias ). Yks päivä me käytii Riitta-tätin luana ja voi kaameus, mikä lenkkiseura siä orotti Mää olin ihan että "evvvk" ja voisitteks viärä ton poijes.

Onneks me lährettii siältä noileesti kotio ja arki jatku normina, kunnes tänää....

Meille ilmesty toi sintti. Pikkuveikka kuulemma, nimeltänsä Martti. Pöh Siällä se oli tualin alla ja paino kauheeta kalooppia pitkin MUN kotia

Tutki kaikki paikat NIIN äijänä

Mut ei kai täs muuta voi ku kestää, koska se näytti jäävän tänne yäks. Otti jo nokosekki häkis. Heh, se joutuuki nukkuun häkis, kum MÄ saan nukkuu äipän viäres Joko järjestys sentäs.