Äippä lainaa taas meikän plokia.
- Martti tuli taloon toissapäivänä eli vajaa pari vuorokautta yhteiseloa on nyt takana. Poika on pentu-Mimmiin verrattuna melkoisen kova juttelija, ensimmäinen yö valvottiin koko sakki itkua kuunnellen Varmasti ikävä sisaruksia ja joutuminen häkkiin eristyksiin muista oli pienelle kova pala. En kuitenkaan uskalla vielä pitää Marttia irti öisin, ettei satu mitään.

Mimmi on kyllä yllättänyt todella positiivisesti isosiskon roolissaan Olin alunperin ajatellut, että joudun eristämään koirat aluksi täysin myös ollessani itse kotona, mutta viime tipassa päätinkin, etten tee niin. Pakko luottaa Mimmiin, ettei se tee pennulle mitään ja antaa niille mahdollisuus heti alusta pitäen tutustua toisiinsa. Niimpä Mimmi oli mukana hakiessani Marttia Riitalta ja kotiin tultua molemmat pääsivät irti sisälle. Ja hienosti meni! Mimmi pitää toki etäisyyttä Marttiin eikä alennu pienen leikkiinkutsuihin Kun Martilta karkaa mopo käsistä eikä se meinaa uskoa, Mimmi sanoo kyllä kovastikin. Ja silloin Martti menee korvat niskaa pitkin häntä koipien välissä tuolin alle. Vain aloittaakseen hetken päästä saman uudestaan

Toinen yö meni jo edellistä paremmin - Martti nukkui alkuyöstä 3 tuntia putkeen, sitten alkoi itkeä, nukahti jonkin ajan kuluttua uudestaan ja heräsi puoli kuudelta. Sitten käytiin tarpeilla takapihalla ja syötiin (melko vähän, ei kovin hyvin ole maistunut) ja jatkettiin unia. Tosin nyt uni ei tullut enää häkissä ja emäntä heltyi ottamaan pikkuisen sänkyyn (ehkä virhe...) ja siinä se nukkui tyynyllä vielä kolme tuntia Tuota ei kuitenkaan oteta iltaisin tavaksi, vaan häkkiin on opittava nukkumaan. Nyt vaan oli emäntä niin väsynyt, ettei jaksanut kuunnella kitinää

Mikään vässykkä tuo poika ei kyllä tosiaankaan ole. Pärisee ihan kunnolla vetolelun kanssa leikkiessä, ei tunnu pelkäävän mitään, kulkee remmissäkin kuin olisi aina kulkenut ilman mitään erityistä harjoittelua, ottaa kaikki ihmiset vastaan häntä vispaten eikä tosiaan ole moksiskaan Mimmin komentamisesta. Ja kestäväkin tuo on, sillä heti eka päivänä sattui pari äksidenttiä  Ensin poika kellahti emännän sylistä parkkipaikan asfalttiin selälleen ja sitten Mimmi hyppäsi vieraita tervehtiessään vahingossa Martin päälle... Onneksi selvittiin säikähdyksellä eikä mikään paikka rikkunut!

EDIT: mitä on vähän harjoiteltu jo tähän mennessä: oma nimi, luoksetulo, naksutinta + namia, lyhyt autoilu boksissa (K-A-M-A-L-A-A), portin takana oleskelu kylppärissä (ainakin aluksi päiväoleskelupaikka) sekä Mimmin ollessa sisällä että yksin, remmikävelyä. Omatoimisesti harjoiteltu jaloissa roikkumista, huonekalujen jalkojen nakertelua, päiväpeiton repimistä ym. ei-sallittua

Seuraavassa muutamia kuvia alkutaipaleelta.