Tosin ehti tässä viikolla jo olla ihan tarpeeksi sitä kuratassukeliäkin, joten vaikka kevään pitäisi jo kohta koittaa, on tämä lumi ihan kivakin juttu

Procaniksella oli tiistaina ongelman nimi irtoaminen. Tehtiin paria 13-16 esteen hyppy-putki -rataa, joissa oli aika paljon takaakiertoa, valssausta, hyppysuoraa ja takaaleikkauksia putkille. Kumpaakaan rataa ei tällä kertaa päästy loppuun saakka, sillä ongelmana oli irtoaminen. Ensinnäkin mun ongelmani on se, että saatan Maraa ihan liikaa esteille ja samalla hidastan meidän etenemistä. Pitäisi luottaa siihen, että se seuraa ohjausta kauempaakin ja pysytellä kaukana esteistä. Kun saatan sitä ihan lähelle hyppyjä, saatan helposti myös kompurana kompastua siivekkeisiin Lisäksi Martti kysyi multa joka esteen jälkeen katseella seuraavaa ja eteneminen oli takkuista. Putkeen se ei irronnut takaaleikkauksella ollenkaan. Syy löytyi (jälleen kerran) meikäläisestä, sillä saatoin sitä putkelle aivan liian lähelle. Kun maltoin lähteä takaaleikkaukseen jo hyvän matkaa ennen putken suuta, Martti meni sinne paremmin 

Joka tapauksessa Marko sanoi, että jatkossa meidän pitää treenata etupalkalla eli mä en saa palkata taskusta lelulla. Kun Mara tietää, että lelu on mulla, se on ihan liikaa kiinni mussa ja hakee katsekontaktia. Ans kattoo, miten ens vkolla sujuu

Käytiin myös pitkästä aikaa parsonlenkillä Martin kanssa Valitettavasti ja harmikseni lenkille on mentävä ilman Mimmiä, sillä sen rähjätessä jutustelusta ei lenkillä tule mitään  Huonoa omatuntoa lievitti hieman se, että "mummi" oli Mimpsun seurana meidän lenkkeillessä

Mara näki tauon jälkeen myös "uusperheensä": tyttöystävä Lunan ja tämän pojan Nugan Tällä kertaa kiinnostus oli hieman yksipuolista, Mara ei oikein saanut vastakaikua ihastukselleen

Kuva kopsattu Nemon, Lunan ja Nugan blogista.

Viikonloppuna matkattiin pitkästä aikaa koko viikonlopuksi Karhelle Siellä koirilla on aina ihan luksusta: saa olla irti, saa herkkuja (salaa äipältä...) ja paljon huomiota ja rapsutuksia, monta vieruskaveria öiksi jne.

Ja keppien syönti on ihan parhautta

Poseerauskuvaa koitin ottaa, mutta ilman apukäsiä siitä ei kyllä tule mitään...

Ja asennossa on aina toivomisen varaa Mut hei, jätkän rintakehä ei ole kyynärien alapuolella

Kun kamera kaivetaan esille, Mimmi häipyy paikalta

Apukäsiä olis tarvittu myös Mimmin trimmauksessa, kaikki piti vetää pois, mutta kummankaan hermot ei kestänyt. Joten trimmi jäi siistimisen asteelle...

Mut kyllä neitin ilme vähän nuoreni