Tänään meillä oli Jaanan kurssin viimeinen kerta tällä erää. Onneksi jatkoa on näillä näkymin tiedossa syksyllä, innostusta koulutusasioihin tuntuu parsoniporukassa riittävän =) Tämän viimeisen kerran oppi oli mulle, että "älä koskaan reenaa väsyneenä/pahantuulisena/epämotivoituneena". Tänään olin ainakin väsynyt ja sen takia viimeisestä kerrasta ei jäänyt lainkaan yhtä hyvä mieli kuin aiemmista.

Mitään ihmeellistä sinänsä ei tapahtunut, meitä oli taas vain kaksi tässä aloittevampien ryhmässä. Suurin osa tunnista kului Jaanan mielenkiintoisia koulutusjuttuja kuunnellessa. Tapasimme myös Pate-rotikan sekä kuurosokean naisen avustajakoiran, 9-vuotiaan labbisnartun. Jaana näytti sillä, miten kosketuskeppi "toimii" ja myös muutaman esineen noudon. Hienoja koiria!

Itse reeniä oli meillä molemmilla koirakoilla kaksi minuutin pätkää. Saimme itse päättää, mitä kurssilla käsiteltyjä liikkeitä haluamme mennä ja mitä asiaa niissä harjoitella: vihjesanan toimivuutta, liikkeen kestoa jne. Me molemmat otimme liikkeeksi seuraamisen. Meillä koko juttu oli jotenkin tosi väkinäistä eikä ollenkaan hauskaa. Kun tarkoitukseni oli reenata kestoa, lopputulos oli, ettei edes vihjesana tehonnut kuten pitäisi. Ja kuten se meillä mielestäni yleensä on toiminut. Olimme Mimmin kanssa molemmat hieman huonolla koulutusmoodilla =)

Mutta eipä siinä mitään. Koko kurssista jäi todella positiivinen mieli ja innostus koulutusasioihin heräsi taas lievän hiljaiselon jälkeen. Tarkoitus ainakin olisi kesän ajan treenata omatoimisesti mahdollisimman paljon ja johdonmukaisesti. Ja niin, että koulutussessiot ovat meille molemmille hauskoja eikä väkinäistä puurtamista. Jos ei oikeasti huvita, niin silloin ei edes koiteta ;-)