Kevään kunniaks vaihrettii mun plokipohja tämmöseks retrotyyliseks. Vaihtelu virkistää.
Meikälläki oli tänää vaihtelua, ku J-eno haki mut päivällä kyytiinsä. Se oli sanonu äipälle, et mää olin ihan unenpöpperös ku se tuli meille enkä oikeen autossaka tajunnu, mistä on kyse. No en kai, ku kesken unien repästään matkaan! Mut oli kyä hianoo, ku pääsin yllättäen taas mummoo ja pappaa moikkaan ja makoileen ulkona. Mut kiva oli tulla äsken kotiokki, äippää piti tosi paljo pussata, mää ku oon semmone pusutyttö