Voi elämä, mikkä reenit Eka kiarros meni ihan pelleilyks, äippä hyppi itte hyppyjä ja mokaili muuteski ihan kympillä - meikä sai hävetä silmät päästään ja komentaa äippää. Sit me hiarottii yhtä piäntä pätkää monta kertaa, ku äippä ei kerenny millää näyttää mulle putken jälkeisiä hyppyjä. Vaikka mää koitin miten hiljaa mennä...

No, toka kiakka oliki sitte parempi, ku äippä tsemppas. Yks ainoo hyppy tais jäärä välistä, muuten meni ihan "putkee". Ja en kuulemma hyppiny kontakteiltakaa, vaan menin hianosti alas saakka puamin ja kiipeen (=AA). Mut kivaa meillä siis oli, kuhan äippä vaan jaksais aina juasta Tässä meirän tän ehtoine ratapiirros, äippä vähä kikkaili eikä se ny oo ihan satavarma menikse näin... Korjakkaa, jos väärin, mut ainaski sinneppäin