Vuasi alko vauhrikkaasti, ku pääsin eilen taas liiteleen Ny olikin taas kivaa äipän kans, vaikkei me tiätty ihan puhrasta rataa saatu aikaseks äipän hitaitten jalkojen takia.. No, mut kivaa oli ja meikä oli kuulemma vähän rauhallisempiki, ku oli tehty kunnon lenkki ennen reenejä Tahtoo sanoo, että mää suastuin pysyyn hetken paikallani äipän määräyksestä, vaikka ärsyttiki.

Meillä oli kaks rataa, jokka näkyy tos alla.

Eka järkytys oli tommonen outo HYPPY, jollasta mää en ollu pitkään aikaan nähny. Mää luulin, et sen päältä pitää ottaa vauhtia, mut sehän lakoski meikän alla palasiks Sitte mää koitin hypätä oikeen kovaa sen yli, ni ei se sitte enää hajonnukka ja äippäki tykkäs. Kiipee eli PUAMI oli ihan heleppo, mitä ny siä loppupääs piti vähä hirastella äipän miäliks. Sitte toka raralla oli se hassu KEINU, jossa piti kans himmailla, ettei lennä ku leppäkeihäs, ku se iskeytyy maahan. Aika helppoo. 

Tänää oliki sitten ihan uus paikka, mihkä äippä mut rouras. Se oli nysse vysioterapia, joka jäi taannoin mätäpaiseitten takia testaamatta. Tää Elina-täti oli oikeesti ihan huippukiva Eka se vähä katto, ku mää käpsöttelin pihalla ja sitte me mentiin sisälle semmoseen huaneeseen, jossa mää sain JUUSTOO, nam! Sitte se kellautti mut kyljelle peitolle. Siittä mää en ihan heti tykänny, mut tosi pian mää muistin, että täähän on sitä kivalta tuntuvaa hommaa, jota T-tätiki on tehny ja niimpä mää vaan naatiskelin. Ja sain tosipaljo kehuja siltä tätiltä, se oikein suitsutti, miten hiano parsonityttö mää oon ja pusutteliki mua

Mussa ei paljo vikaa ollu. Hyvää oli se, ettei mussa oo mitään lukkoja rangas (?), mun niskat on hyväs kunnos, polvet on liikkuvat (muttei yli-) ja jalat muuteski tosi notkeet. Se täti sano mua kumitytöks, meinas sitä, kummää venyn ku kumilanka Takajalat vaan eteen ja etujalat taakse, no proplem! Sitte ne PIÄNET, huom PIÄNET,onkelmat, mitä meikässä on, on tossa lavan alapualella. Siitä mää jumitan ja oon notkolla  Ja se johtuu torennäkösesti siittä, että mun korsetti on huanossa kuasissa Nääs niinku ihmisilläki, meillä koiruuksillaki pitää olla se sisäinen korsetti kunnos, jotta pysyy ulkosestiki asennos. Ja mulla on kuulemma etenki mahalihakset huanos kunnos. Meillä on siis äipän kans samat propleemit...

Vysioterapeutisti muavas mua yli tunnin, mut meikä vaan makoili siinä. Sitte se piti äipälle semmosen demonin ja anto lappuja, joissa on jumppaohjeita. Niitä pitäs tehrä pari kertaa viikos ja lisäks se sai määräyksen viärä mua mettälenkeille (JEE!) ja umpihankilenkille (hmmm...). Musta ne jumpat kuulosti tosi ouroilta. Mun pitäis kai leikkiä kottikärryä, seistä ruakakupissa ja jonku piänen lootan päällä, tanssia äipän kans ja peruutella. Vähä hämärältä touhulta kuulosti. Ja sitte ennen liitoo pitäs aina tehrä 20 minsan lenkki ja MAKKARAvenytykset. NO JEE, se kuulostaa TOSI kivalta

Ja viä semmonen pikku juttu, et se kiva täti sano, et mää oon JUST sopivan kokonen NÄYTTELYkoiraks, mut huippu-urheilijan - kuten meikä nyt on, kröhöm - pitäisi olla nälkäkurki eli jotain muutama sata rammaa viä laihempi. Ja kuulemma mää oon urheilija, vaikka reenaisinki vaan kerran viikos enkä kilpailis. Ettäs tiätte! Ja urheilijanhan pitäs saara tankata usein...