Mimmillä oli viikolla hermolepoa hormonihirviöveikasta, kun kyläilimme kaksin Eetun ja Tarmon kotona. Martti oli alkuviikosta to-del-la rasittava tyttöjen perään, yhtenäkin iltana se ramppasi 2 h eteisen oven ja olkkarin väliä vinkuen tauotta. Ulosmeno ei auttanut mitään, vaan sama rumba jatkui taas sisällä. Onneksi tuota pahinta vaihetta kesti vain yhden vuorokauden, loppuviikosta jo tuska helpotti 
Pidetään peukkuja, että tytöt nyt hetkeksi unohtuisivat 
Mimmi on niin ihana ”kyläluuta” 
Kun kerroin, että lähdemme Eetulle ja Tarmolle, neiti parkkeerasi tuulikaappiin jo puoli tuntia ennen starttia odottamaan. Kylään se ryysi kauhealla tohinalla ja suoraan sisälle ilman mitään vieraskoreutta 
Isot pojat tyttö piti hienosti aisoissa, kun ne kävivät vähän liikaa iholle. Matala tiukka murina vaan, niin johan isotkin pojat antoivat tilaa. Koiraportti toimi kivana apuna neidille: Mimmi kulki pienestä kissan portista miten halusi ja pojat eivät saaneet edes päätä reiästä mahtumaan 
Kun kerroin, että lähdemme Eetulle ja Tarmolle, neiti parkkeerasi tuulikaappiin jo puoli tuntia ennen starttia odottamaan. Kylään se ryysi kauhealla tohinalla ja suoraan sisälle ilman mitään vieraskoreutta Isot pojat tyttö piti hienosti aisoissa, kun ne kävivät vähän liikaa iholle. Matala tiukka murina vaan, niin johan isotkin pojat antoivat tilaa. Koiraportti toimi kivana apuna neidille: Mimmi kulki pienestä kissan portista miten halusi ja pojat eivät saaneet edes päätä reiästä mahtumaan Kuka uskoisi Mimmin tuolla kylillä nähdessään, että se on niin ihana kotisohvakoira ja kyläilijä Mimmi on kyllä ISO persoona pienessä paketissa, Elämäni Koira kaikkine puolineen 
Mimmi on kyllä ISO persoona pienessä paketissa, Elämäni Koira kaikkine puolineen 
Kuvat viime kesältä
Martilla oli puolestaan kontaktikurssin 3. eli tokavika kerta. Teimme keinua samalla metodilla kuin viimeksi eli remmissä hyvin tiukalla tuntumalla koira matalalle keinulle, koiran vauhtia edetään keinun päähän ja käskyllä ”ota” Martti pysähtyy etutassut maassa, vapautus ”jes” ja etupalkalle (=tennispallo). Tämä meni nyt jo paremmin ja pystyin aika löysällä remmillä pitämään ”ota”-käskyllä, koska Martti pysyi vapautukseen asti melko hyvin paikallaan. Vielä on tosin pitkä matka siihen, että voidaan mennä keinua normikorkeudessa saati sitten irti, mutta tästä on hyvä jatkaa
Teimme myös A:n alastuloa edelliskerran tapaan niin, että kierrätän Maran tuntumalla olevalla remmillä sivulta A:n alastulolle ja pysäytän sen kontaktille ”ota”-käskyllä ja vapautus etupalkalle. Tämäkin meni jo paremmin kuin viimeksi eli löyhälläkin remmillä Mara pysähtyi melko varmasti kontaktilla. Treenien välissä tehtiin itsenäisesti samaa harjoitusta sekä keppejä. YLÖKKin kentällä kepit oli Maralle hienoinen ongelma, mutta nyt tutussa hallissa ne menivät taas varmasti irti molemmilta puolilta ohjaten. Vauhti oli aika hidas, mutta virheitä ei tullut, hienoa!
Lopuksi treenattiin ekaa kertaa kokonaista puomia remmissä. Puomi oli laskettu alas eli se ei ollut normikorkeudessa vielä. Vein Maran remmissä puomille (”kiipee”) ja juoksin sen rinnalla koiran vauhtia esteen alastulolle, jossa käsky ”ota” ja taas stoppi etujalat maassa ja vapautus pallolle. Eka kerralla Marttia vähän pelotti puomi ja se meni matalana tosi hitaasti puomin tasaisen osion. Mutta toisella kertaa uskalsi jo vähän juostakin Olin tosi iloinen! Vielä tätäkin pitää hinkata remmissä, mutta aika varmasti Mara kyllä nuo kontaktit tässäkin otti löysälläkin remmillä.
Olin tosi iloinen! Vielä tätäkin pitää hinkata remmissä, mutta aika varmasti Mara kyllä nuo kontaktit tässäkin otti löysälläkin remmillä.Maria totesi, että on todella hyvä, että koira on Martin tyyliin ”järkevä” (??) eikä mikään "reikäpää" 
, joka menee täysillä kaikki jutut tuurilla, vaikkei taitoa vielä olisikaan. Näin se ei loukkaa itseään eikä toisaalta tule niitä vääriä suorituksiakaan niin helposti, kuin voisi tulla toisentyyppisen, kuumemman koiran kanssa. Vauhtia on sitten helppo lisätä, kunhan taidot ovat kohdallaan. Ja sellainenhan Mara onkin, hieman epävarma ja uusia asioita ensin pikkaisen etäältä tarkkaileva tyyppi, joka ei suinpäin säntää tilanteeseen. Paitsi, no öö, ehkä järveen tms. 
, joka menee täysillä kaikki jutut tuurilla, vaikkei taitoa vielä olisikaan. Näin se ei loukkaa itseään eikä toisaalta tule niitä vääriä suorituksiakaan niin helposti, kuin voisi tulla toisentyyppisen, kuumemman koiran kanssa. Vauhtia on sitten helppo lisätä, kunhan taidot ovat kohdallaan. Ja sellainenhan Mara onkin, hieman epävarma ja uusia asioita ensin pikkaisen etäältä tarkkaileva tyyppi, joka ei suinpäin säntää tilanteeseen. Paitsi, no öö, ehkä järveen tms. Kotonahan mulla on sitten myös aivan ääripääyksilö-Mimmi, joka on aina tehnyt kaikki täysiä, mitään pelkäämättä ja ehkä sitten ”reikäpäisesti” Toisaalta Mimmin kanssa ei ole ollut elämä ja koulutus niin nöpönnuukaa sen takia, että tarvisi pelätä pilaavansa sen virheillään. Se kun ei mistään hätkähdä, niin ei kyllä koulutuksesta tai sen puutteistakaan Martti herkkänä koirana ottaa tietyt asiat vakavammin ja sitä ei voi ihan samalla tavoin käsitellä kuin Mimpsua. Eli kokemusta on molemmista lajeista, mutta harrastuskaverina ehkä tämä harkitsevampi yksilö on helpompi…
Toisaalta Mimmin kanssa ei ole ollut elämä ja koulutus niin nöpönnuukaa sen takia, että tarvisi pelätä pilaavansa sen virheillään. Se kun ei mistään hätkähdä, niin ei kyllä koulutuksesta tai sen puutteistakaan Martti herkkänä koirana ottaa tietyt asiat vakavammin ja sitä ei voi ihan samalla tavoin käsitellä kuin Mimpsua. Eli kokemusta on molemmista lajeista, mutta harrastuskaverina ehkä tämä harkitsevampi yksilö on helpompi…Kohta taas enempi näissä mökkimaisemissa, sitä odotellessa tunnelmapala viime kesältä 
Kommentit