5 päivää yhteiseloa takana - vielä ei voi sanoa, että meillä olisi mitään kovin selkeitä rutiineita, mutta pikkuhiljaa niitä alkaa muodostua. Martti on tosiaan osoittautunut todella energiseksi ja rohkeaksi pojuksi, joka ei ole toistaiseksi pelännyt mitään tai ketään... Ei siis ihan se nössömpi pentu, jonka luulin hankkivani

Se on oppinut hienosti olemaan kylppärissä portin takana työpäivieni ajan. Aamuisin se jää vähän itkemään, mutta menee itkien petiinsä kylppärissä eikä jää kolisuttelemaan kaltereita Ruokatunnilla kotona käydessä se on ollut nukkumassa. Olisi hauskaa seurata kärpäsenä katossa, nukkuuko se todella poissaollessani. Jotenkaan en usko, sillä ainakin kylppärin naulakossa olleen kylpytakin helma on saanut uuden muodon...

Muutenkin tuo on koko ajan tekemässä jotain, paljoa ei nukuta. Pieniä aivoja on jo rasitettu: on harjoiteltu naksuttimeen ehdollistamista, tehty vähän makkarajälkeä sisätiloissa, leikitty takapihalla, harjoiteltu luoksetuloa ja autoilua, kuljettu pieniä pätkiä hihnassa, leikattu kynnet, lapsiperheitä on käynyt kylässä... Tänään käytiin morjestamassa pikaisesti Mimmin kavereita Eetua ja Tarmoa, tosin pojat näkivät toisensa vain häkin läpi auton perässä. Ensin Martin piti murista isoille mustille, mutta sitten haisteli ihan rohkeasti. Toivottavasti päästäisiin pian tekemään lähempää tuttavuutta!

Muuten Martti on sellainen riehupelle, että mitään kovin kiihdyttäviä leikkejä en sen kanssa ole leikkinytkään, enemmän sellaista pientä aivojumppaa tälle yksilölle ja on tietenkin oltava myös aikaa, jolloin ei tehdä yhtään mitään...

Mimmi on sen kanssa välillä ihan helisemässä, kun sintti ei tunnu uskovan kovastakaan sanomisesta. Olen kyllä niin ylpeä tuosta koirastani, miten se on pennun ottanut vastaan Ihmeesti Mimmin pinna on näin alkuun kestänyt, mutta sitten kun se palaa, se palaa totaalisesti Tänään molemmat räksyttivät toisilleen ihan tauotta, mutta kumpikaan ei poistunut tilanteesta Pyrin olemaan puuttumatta koirien väleihin, mutta jonkun kerran on kyllä pitänyt molempia vähän "avustaa", jos ei rauhoituta muuten. Etenkin sisätiloissa menee helposti kuppi nurin, kun suht pienessä tilassa aletaan riekkua

Naapurin Konnan kanssa on pariin otteeseen käyty leikkimässä ja ensi lauantaina olisi tarkoitus mennä käymään Tampereella pentupiirissä, jossa Martti pääsisi näkemään muunkin näköisiä pentuja kuin parsoneita. Yhtä sun toista aktiviteettia on suunnitelmissa ja ainakin alun perusteella vaikuttaisi siltä, että Martista kehkeytyy vielä loistava harrastuskaveri