Taas pääsin eilen liiteleen, vaikka äipän tultua töistä näyttiki vähä huanolta. Se nääs meni vaan sohvalle ja meinas nukahtaa siihe. Mää sitte sen päällä otin kans päikkärit, mut onneks herättii ajoissa

Liitokentällä oli taas kivaa. Mää näin ekakski rakkaan Elli-äipän (jota en tosin eka meinannu tunnistaa ) ja Erkin ja sit pääsin radalle. Eka me mentii äipän kans semmosta hyppy-hyppy-läpi-hyppy-hyppy-hyppy -sarjaa, mut siinä oli lopussa semmonen kompa. Ne hypyt ei ollukkaa peräkkäin, vaan yks piti kiärtää ihan pöljästi takaa. Äippä tiätty taas pilas kaiken, ku se huito ihan mettään ja sen takia me jouruttii sit junnaan vaan sitä radan loppua. Kyä mää sitte osasin kiärtää, ku äipällä oli juustoo käres...

Sitte mää olin taas välillä autos ja ku pääsin siältä seuraavan kerran, ni kentällä oliki kepit ja ne ihme kanaverkot. Mää en käsitä niitten merkitystä, ne on ihan vaan ja ainoostaan tiällä  Mut saimmää sit taas kehuja, ku lopulta jätin verkkojen yli pomppimiset välii ja menin ne kepit kokonaa. Äippä meinaa kai virittää meille kotio samallaiset härvelit, voi apua.

Lopuks me mentii AAA-ta. Tai se oli ennen AAA, ny se on KIIPEE  Siä lopus oli taas OTA eli toppi ja namia ja hianosti meikä sen veti eli toppasin sinne loppuu. Vaikkei siinä kyä helppo oo keikkua persus pystys, ku on nii jyrkkä se rinne.

Jatkamme siis harjotuksia, kivaa