Yli kahren viikon pyhäaika on ny sitte takanapäin ja arki koittaa huamenna. Tai oikeestaan mulle arki koitti jo tänää, ku me äipän kans tultiin mummolasta kotio. Tai oltiimme jo tos välillä muutama päivä kotona, mut sit äipällä oli taas lomaa ja me viätettii aikaa maalla. Mää sain kaivaa myyriä mumolan pihasta ja pellolta, juasta pallon peräs, leikkiä papan kans ja vaikka mitä. Ja sain herkkuja eikä tarttenu mitään temppuilla. Harmi, et äippä ei ottanu musta yhtää erustuskuvaa siä maalla.

Noo, ny on sitte arki koittanu. Äipän miälestä ny on pakko alkaa laihrutuskuuri (taas...), sillä mulle on kuulemma tulos postis uus rotsi ja se on tehty mittatilaustyänä mun syksyn mitoilla. On kuulemma sen verta arvokas, et mun podin olis parasta mahtua siihen. Että tää tiätää mulle taas nälkäkuuria ja kauheeta lenkkiä   Mut on täällä kotonaki ihan kiva olla, ikkunasta näkee taas vahrittavia tyyppejä ja lenkillä voi huurella kuulumisia. Ja kyähäm me koirat tykätää rutiineista, joten emmää pahakseni pistä arkieloommekaa.