Meillä leikitään, riekutaan, leikitään, riekutaan Välillä tarvitaan erotuomaria, välillä ei.

Mitäs meillä on tällä viikolla tapahtunut.. No, Mimmi pääsi vuoden tauon jälkeen hierojalle, synttärilahjana Neiti oli ihmeen rauhallisesti käsiteltävänä, vaikka samassa tilassa oli aitauksessa hierojan kaksi omaa koiraa Olin yllättynyt siitä, että Mimpsulla ei ollut mitään ihme jumeja! Kuulemma monesti vanhempi koira tulee fyysisesti parempaan kuntoon pennun tullessa taloon, kun se "joutuu" painimaan ja heilumaan pennun kanssa

Yhdet agilitytreenitkin tässä oli ja niistä jäi kurja maku. Mimmi meni ihan loistavasti, mutta kävi kuumana kuin kekäle. Sen silmissäkin oli sellainen ilme, että "päässä ei liiku mitään", niin innoissaan se oli. Ja valitettavasti sitten siinä hötäkässä se keksi, miten kentän pressuaitojen alta on kätevä karata rähisemään "odotustilaan" ja niimpä se suikkasi pariinkin otteeseen kesken radan riehumaan toisten boksien ympärille. Tää on just sitä, minkä takia agility Mimmin kanssa on todella rasittavaa. Vaikka se menee sairaan nopeasti ja hienosti, niin nämä sijaistoiminnot vievät ilon koko touhusta. Katsotaan nyt, kuinka kauan jatkamme harjoituksia. Viereisillä kentillä ei toistaiseksi ole ollut ryhmiä samaan aikaan, mutta jos niin tulee olemaan, niin meidän reenit loppuu siihen. Mimmi kun ei mene vaan iloisesti morjestamaan toisia koiria, vaan se hakee valitettavasti pientä "matsia"

Marttikin pääsi vähän reenaamaan siskon siivellä Se meni jo hienosti suoraa putkea niin, että vaan lähetin sen putkeen ja kuljin itse putken viertä, kun Mara oli putkessa. Sieltä se sukelsi reippaasti leluun kiinni, hieno poika! Mentiin myös vähän lelun kanssa hyppyjen välistä. Saas nähdä, innostuuko Martti aikanaan lajista

Tällä viikolla oli myös Martin pentukurssin viimeinen kerta - loppukokeen merkeissä.... Loppukoe oli rallitokoa eli rata erilaisia kurssilla opittuja (tai ainakin opetettuja) liikkeitä koiran kanssa. Meillä nyt meni vähän niin ja näin, Martin iän (vajaa 16 vkoa) mukaisesti mielestäni. Kyllähän sitä kiinnostaa toiset koirat, hallin pohjan muruset ja muut todella paljon, mutta jaksoi se hienosti ottaa kontaktiakin! Istumisen se osaa, mutta maahanmenoa me ei oltu edes reenattu, joten se tehtävä ohitettiin sujuvasti. Paljon oppimista toki olisi, mutta itse pidän tuota kontaktia kaikkein oleellisempana ja sitä me ollaan koitettu reenata.

Eetua ja Tarmoakin ollaan taas nähty metsälenkin merkeissä. On se vaan uskomatonta, miten isot mustat ja pienet valkoiset tulevat juttuun ja nauttivat yhdessäolosta Mimmi ja Eetu ovat keskinäisessä suhteessaan "aikuisia" ja kulkevat omia polkujaan ylväinä. Mimmi ja Tarmo taas riekkuvat kuin pahaiset kakarat, Mimmi komentaa ja juoksuttaa Tarmoa eikä siitä tule loppua ollenkaan. Nytkin vaan tanner tömisi ja itse asiassa Tarmolta taisi loppua virta ennen Mimmiä Ja Martti taas - se koittaa pysyä kaikkien mukana. Käpertyy kuin siili selälleen, kun isot mustat tulee haisteleen, mutta juoksee heti reippaasti isompien perässä - vaikka sitten kolme kierrosta perässä Vie parhaat kepit isoilta mustiltakin, eikä päästä irti, vaikka pojat yrittävät ottaa keppiä pienemmältään. Aivan mahtavaluonteinen poika! Rohkea, järkevä ja sosiaalinen. Toivottavasti en pysty koskaan pilaamaan sitä

Martti on kyllä kasvanut todella nopeasti, miten musta tuntuu, että se oli sellainen pallero paljon lyhyemmän aikaa kuin Mimmi aikoinaan! Nyt se on jo iso mies: nostaa koipeakin komeasti Täytyisi vähän reenailla seisomista pentunäyttelyä varten, niin saisi pojasta edustuskuvan tännekin