Vuosi on alkanut laiskoissa merkeissä. Martin agility on ollut kuukauden tauolla, mutta tällä viikolla pääsemme taas tositoimiin Procanikselle Mimmin kanssa alamme käydä sunnuntaisin russeli-/parsoniporukan treeneissä Meirän hallilla. Tänään oli eka treenikerta ja molemmat koirat olivat mukana, mutta menin sitten kuitenkin vain Martin kanssa, koska molemmille koirille ei ollut aikaa. Kyllä huomasi, että taukoa on ollut! Mara oli aikas kuumana ja piti jopa ääntä radalla, sitä se ei olekaan ennen tehnyt Mentiin vain lyhyttä hyppy-putki -rataa ja sitten pelkkää nokkimista A:n alastulolla remmissä. Jatkossa sitten Mimpsu pääsee höntsäilemään näissä reenilöissä

Loppiaisena menimme koko lauman (+ kylässä olleen ystäväni) voimin Koirakoutsin loppiaismätsäreihin Lielahteen. Olin ilmoittanut koirat etukäteen pieniin aikuisiin ja kuten edellisissä Koirakoutsin mätsäreissä, kuvittelin meidän kotiutuvan viimeistään parin tunnin päästä... Tapahtuma olikin tällä kertaa melkoinen vetonaula ja reissussa hurahti peräti 5 tuntia!! Ei-niin-koiraihminen -ystäväni taitaa seuraavan kerran miettiä kahteen kertaan, tuleeko  meille kylään mätsäriviikonloppuna

Pienissä aikuisissa oli peräti 90 koiraa eli 45 paria!! Mimmi nautti hommasta ihan yhtä paljon kuin aikanaan näyttelytouhusta Sen korvat lerputti sivuilla/takana, häntä oli alhaalla ja selkä kyyryssä. Kehässä sain vetää sitä perässäni ja muutenkin se osoitti joka tavalla, että "EVVVK". Ei onneksi rähjännyt kuitenkaan Saimme sinisen nauhan enkä sitten vienyt sitä enää sinisten kehään, koska neito ei hommasta oikein piitannut... Eipä kai se boksissa tuntikausia kökkiminenkään kivaa ollut, mutta pääsipä vähän pois kotiympyröistä  Nyt vaan sopii toivoa, ettei megatapahtumasta tarttunut mitään nenäpunkkiä tai kennelyskää, meillä kun on joskus tapana niitä meille imuroida


Mimmi mätsäritunnelmassa

Martti oli kehässä cavalierin kanssa ja sai punaisen nauhan Nuo kaksi ovat kyllä kuin yö ja päivä näyttelytouhuissa! Ei Marttikaan tuosta hommasta mitenkään NAUTI, mutta se esiintyy aina reippaasti häntä heiluen ja liikkuu hienosti Kävimme vielä tuntien odotuksen jälkeen pyörähtämässä punaisten kehässä, mutta sieltä saimme lähtöpassit ekassa erässä. Martti oli siinä vaiheessa jo aika väsynyt, eikä sen huumori oikein enää riittänyt perässä kulkeneen Mauno-parsonin läheisyydellekään, vaan piti matkalla murista


Mara odottaa vuoroaan...

Muuten meillä on oltu aika laiskoja tekemään mitään. Lenkitkin on olleet aika lyhyitä viikolla ja se näkyy vähän molempien koirien vyötäröllä Täytyy nyt ryhdistäytyä taas, meidän kaikkien... Tänään sentään oli ihana talvipäivä ja teimme molempien kanssa erikseen lenkit: Martin kanssa osa lenkistä irti poluilla touhottaen ja Mimmin kanssa sukulaiskyläillen J-enon luona


Tällaista menoa sisätiloissa meillä - hyvin usein