Hohhoijaa, maalla ollaan kolmatta viikkoa ja saas nähdä, onko tämäkään viikko viimeinen evakossa  Toivossa kuitenkin eletään, että päästäisiin piakkoin kotiin, vaikka remppa vielä olisikin vaiheessa...

Koirathan ovat nauttineet mummolaelosta ihan täysillä  Mimpsukin on kuin eri koira täällä maalla: kiskoo lenkeillä mennen tullen, juoksee täysillä palloleikeissä ja on muutenkin tosi pirteän oloinen  Kotonahan se oli viime ajat aika flegmaattinen ja lenkeillä ihan perässä vedettävä. Ehkä se vaan tykkää olla maalla? Tai sitten maalla vaan on enemmän aktiviteetteja, kun ei tarvitse olla koskaan yksin. Tai sitten sillä on oikeasti ollut jotain nivelvaivoja ja nyt käynnissä oleva Synoquin-kuuri on parantanut sen oloa. Mene ja tiedä, mutta ihana nähdä, miten se on piristynyt  Ja neiti pääsi muuten eroon paksusta turkistaankin tässä päivänä muutamana. Ei nyt ihan näyttelytrimmi, mutta eipä tässä vielä veteraaniluokat kutsukaan

Vanha kuva rakkaasta Mimmistä

No, entäs Mara sitten... Sehän maalla vasta nauttiikin  Koko ajan mennään kieli vyön alla ja keppejä kannetaan, jopa sisälle asti. Toisin kuin Mimmillä, tälle pojalle ei paljon ylimääräistä ole vyötärölle maalla kertynyt, kun liikunnan määrä on moninkertaistunut

 

Agilitytreenit Procaniksella jatkuvat ja näillä näkymin pääsemme jatkamaan myös tämän treenikauden päätyttyä marraskuussa  Talven treenipaikkaa mietin pitkään, mutta miksi vaihtaa tuttua ja hyväksi todettua, vaikka hinta onkin korkeampi ja matka pitempi kuin olisi ehkä voinut olla. Olen kuitenkin pääosin ollut tosi tyytyväinen Procaniksen tapaan kouluttaa ja olemmehan Martin kanssa mielestäni siellä edistyneetkin kevään alkeiskurssin jälkeen

Tällä viikolla tehtiin treeneissä pari kahdeksan esteen hyppy-putki rataa, harjoiteltiin takaakiertoa ja valsseja. Meikän koordinaatio on noissa askelkuvioissa kyllä koetuksella! Oli hauska huomata, miten tarkasti Martti seuraa ohjaustani eli valitettavasti kyllä se syy virheisiin löytyy ihan tästä kaksijalkaisesta  

Nokkimisharjoituksetkin ovat edenneet, Martti pysähtyy nykyään lähes poikkeuksetta alastulokontaktille ja alkaa nokkia maata. Olemme treenanneet nyt namikipon kanssa niin, että palkkaan noin 3-4 kertaa namilla etutassujen eteen takajalkojen ollessa alastulokontaktilla ja vapautan sitten seuraavasta nokkaisusta koiran sanomalla "JES" ja se hakee palkan namikipolta. Toimii  

Myös kepit on alkaneet mennä aika kivasti. Mehän treenaamme vinokepeillä koira remmissä ja namikippo palkkana keppien päässä. Ollaan tehty lähinnä 8 kepillä, ei vielä täydellä määrällä. Kepit saavat olla jo melko pystyssä asennossa ja Martti suorittaa ne jo erilaisista sisäänmenokulmista molemmilta puolilta aika kivasti. Vielä siis remmissä, mutta olen jo miettinyt, josko kokeiltaisiin irtikin.

Jo aiemminkin blogissamme ollut, Kaaharitassujen sivuilta otettu kuva.