Mummolas oli ihan huippua! Mää olin taas papan kans paljo hommis: me korjattii autoo, viätii roskii, haettii postii ja tehtii kaikkee kivaa. Mää sain olla paljo ilman hihnaa ja löysinki taas upeita myyräkätköjä.

Eilemmää huamasin pimees iltalenkillä yhen vihulaisen piiloutuneen sellaseen pahnakasaan tiän reunaan ja päätin päästää sen päiviltä, kylmähän sen olis tullu yällä pakkasessa. Ei kuulunu ku piäni vinkasu ja myyrä oli siirtyny tuanpualeisee. Äippä ei oikeen tykänny tästä iltalenkkiepisodista ja tyhmä pesi mun naaman ja suun vetellä, ku päästii kotii. Enkä saanu heti pussailla sitä. Äippä on nääs ollu pitkään kipee eikä haluu kai enää normikuumeen lisäks saara myyräkuumetta. Tiänny sit tarttuuko semmonen meihin parsoneihin, tuskinpa. Oommää meinaan melko monta myyrää jo tänäki syksynä teurastanu eikä mulla oo kuumetta.

Oli mulla perinteistä pallotteluaki mummolas. Kävi piäni moka, ku juaksin vahinkos päin sähköpylvästä pallon peräs. Olin hiukka nolona. Onneks en menny pää erellä.

Ja täs mää söpöilen muuten vaan mummolan pihas. Siä on aina kivaa ja luultavasti mää taas pian pääsen sinne! Mummo sanoo, et mummolas ei Mimmin tartte nährä nälkää. Ja se on ihan totta. Harmi vaan, että toi kyylä-äippä eksyy sinne myäs joskus mun kans yhtä aikaa ja sillon ei saa niin paljo herkkuja.