Mikä maa, mikä valuutta? Semmonen olo mulla oli eilen. Mää menin tosi ilosena Pi-Pin Tainan lua, mutta siitä reisusta kehkeytyki oikee trakeria. Eka mut kumautettiin tainnoksiin äipän syliin ja kummää vihron heräsin aikojen päästä, ni olo oli tosi kummalline. Mää makasin kotona makkarin lattialla patjalla, jota siinä ei aikasemmin ollu ollu ja lisäks kävi tosi nolosti, sillä mää heräsin peti märkänä. Sitä ei oo tainnu sattua eres vauvana!

Yäks mulle puettiin karsee pyjama enkä mää saanu nukuttua enää, vaan seisoskelin lähinnä keskellä lattiaa. Äippäkään ei sit nukkunu. Aamulla ja päivällä mää kyä nukuin. Jotta jaksan taas valvoo ens yän. Äippä sano, et mää oon tosi reipas. En piipitä, en itke, en nuale mahaa. Mut kyä mää tiän, et mut on aukastu ja multa on vavvantekovehkeet poistettu. Ja kyä se maha vähä on kipee. Mut mää oon kova tyttö ja kovat tytöt ei itke. Tänää oon jo pari kertaa hypänny sohvan selkänojalle vartiopaikalle, ku äipän silmä on välttäny. Se ei oikein tykänny siitä. Kauheesti ei tee miäli ruakaa, mut söimmää vähä kinkkua. Etten vetäis aina tyhjään mahaan antipiootteja ja särkylitkuja.

Äippä käski viä kiittää kaikkia etärapsutusten ja muitten kivojen tsemppiviästien lähettäjiä! Että kiitti vaan

Mää hoomoilasena.

Aurinko parantaa kaikki haavat. Ja uni.