Aina sataa. Aamulla sataa. En haluu kastella tassuja ulkona. Jumitan ovella. Pakko mennä. Vastahakosesti. Sit kuivataan tassuja. Inhoon sitä. Illalla sataa. En haluu kastella tassuja. Jumitan ovella. Pakko mennä. Pitemmälle ku aamulla. Mut vastahakosesti. Kuivataan tassut tai jopa pestään. Yäk. Ja viä kolmaski kerta myähään. Pakko.

Ja eilen mut kynittii. Sekivviä. Eetun äiti tuli meille ja mää sain tuliaisia, mut sit mut viätiinki kylppärii ja äippä kyni mut. Eetun äiti piti kii. Noloo. Näytän kuulemma ny samalta ku äippä lapsena, ku mummi "kalsos" sen tukan. Pappa kai sano aina silleen, ku mummi saksi äipän ottatukkaa. Mää näytän ny kai samalta, ku ei emäntä oo niin proo ku mun kasvattaja-Riitta tossa kynimishommas. Mullon kai sunnuntaina näytelmät. Aivan sama. Mää en tykkää niistä yhtään ja aionki järjestää kehässä kohtauksen. Ja jos sataa, ni meikää ei äippä saa poksista ulos. Se ov vissi se.

Kivaa oli se, et ku me käytiin Eetun kans lenkillä, ni ei satanu. Ja Eetu on kiva. Ja oommää taas saanu äipältä paljo kiitosta, ku en oo jaksanu kaikille vastaantulijoille huurella. Mää en oo ny enää ihan varma että onks mun nimi Mimmi, Mimpsu vai Tai-Ta-Va. Tota viimestä emäntä hokee useimmiten.

Meiltä ei oo muita kuvia ku pihapuusta. Siä kasvaa piäniä palloja!!