Kuluneella viikolla alkoi Martin ja sisarustensa sekä Ulvomäen Ä-pentueen räätälöity pentukurssi Tommyn ja Jaanan opissa. Maanantaina oli Tommyn 3 tunnin luento aiheesta "Miten koira oppii?". Tämä on laskelmieni mukaan 4. kurssini heillä, Mimmin kanssa tuli käytyä useampaan kertaan heidän opissaan ja aina vaan on yhtä mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää kuunneltavaa  Operantti ehdollistaminen koulutusmetodina on hyvin järkeenkäypä, miksi sitä sitten vaan silti on niin vaikea johdonmukaisesti toteuttaa?

Keskiviikkona ajeltiin sitten Maran kanssa Kangasalle ekalle varsinaiselle treenikerralle. Siellä koirat ovat aina yksi kerrallaan koulutettavana sisätiloissa. Ensin "kuivaharjoittelimme" pareittain siten, että olimme vuorotellen "koiria" ja kouluttajia. 30 sekunnin aikana koitettiin saada vahvistetiheys mahdollisimman lyhyeksi, parhailla taisi olla yli 15 vahvistetta purkissa tuon ajan jälkeen  Ei ole kyllä helppoa, kun namit piti vielä saada osumaan kertakäyttökahvikuppiin... Ja siis käyttää vielä naksutinta. Naksu ensin, sitten vasta nami.

Sitten kokeilimme kosketuskepin käyttöä. "Koiran" tuli koskettaa kosketuskepin päätä ja kouluttajan palkata siitä kahvikuppiin (kuulostaa tosi normaalilta ). Palkkaa ei olisi saanut tulla, mikäli koira koskettaa jotain muuta kuin sitä punaista palloa, vaati siis tarkkaavaisuutta. Ja kun mukana oli vielä naksutin, jolla piti merkata haluttu käytös ja vasta sen jälkeen palkata, niin olihan siinä taas monta liikkuvaa osaa!

Koirat pääsivät yksitellen estradille. Ensin testattiin vahvisteet syöttämällä koiraa ruokakuppiin. Ei siis käytetty naksutinta eikä kosketuskeppiä. Martti oli aivan outo. Se oli häntä koipien välissä ja kavahti pientäkin ääntä, jos joku liikautti itseään huoneessa  Olin aivan äimänä, sillä yleensä se on häntä pystyssä rohkeasti joka tilanteessa. TOSIN nyt sillä tosiaan taitaa olla mörkökausi meneillään, sillä se on alkanut haukkua olemattomia sekä sisällä että ulkona. No, onneksi se pystyi sentään syömään eli ei aivan paniikissa ollut.

Toka kierroksella tehtiin aluksi samaa eli vain syötettiin kuppiin, Martti oli edelleen aika varautunut, mutta söi kuitenkin. Sitten syötin naksun kanssa eli naksu-nami kuppiin-naksu-nami kuppiin. Ei Mara naksusta ollut moinensakaan, ollaanhan me naksuteltu kotonakin jonkin verran.

Lopuksi otettiin kosketuskeppiharjoitus eli 1) namit toisessa kädessä, 2) namikäsi suorana esiin koiran naaman tasolle (itse siis ollaan polvillaan lattialla), 3) kosketuskeppi toisessa kädessä esiin, 4) palkataan jokaisesta keppiin suuntautuvasta käytöksestä eli jos koira vilkaiseekin keppiä, niin palkataan namikädestä. Martti hoksasi suht hyvin, mistä on kyse ja sainkin palkata sitä ihan mukavasti.

Kotiläksyksi saimme kosketuskeppireeniä ja sitä olemmekin tehneet päivittäin. Mimmihän tietää, mistä on kyse ja kun se näkeekin kosketuskepin, se alkaa huutaa ja haluaa reenata... Niimpä mulla onkin kilpailu siitä, kumpi pääsee ekana reenaamaan  Martti on aika hyvin tajunnut homman jujun, mutta ehkä vahvisteissa on vielä tuotekehittelyn tarvetta...