Mää olin tänää parsonirehveillä tos Teivos ja Tevvo ja Ossi kyseli jo Lapin-kuulumisia, joten nymmää pakotin äipän pistään tänne vähä mun juttujani.

Reisu alko kesken unien ja autos istumista oli varmaa yli 25 tuntia viikon aikana, menomatkaki 12 tuntii putkee. Mut mää sainki istuu koko matkan sylkys ja poksi oli mukana ihan turhaa  Ja mitä mää siä poksis olisinka tehny, ku autos näki tämmöset maisemat!

Muutem mää en sitte paljo Lapin maaperällä tassujani käyttäny, oli meinaa sev verta kylmää keliä siä pohjoses. Just ja just tarkenin möksän rappusilta käyrä pissalla ja ehkä parisataa metrii kävelin isommille tarpeille. Mut möksäs oli ihanan lämmin, saunas mahtis löylyt ja pöyrältä (!) oli kiva kattella Sirkkajärvee ja tunturimaisemia

Saimmää siä pohjoses uuren lelunki, piänen porosen, jonka sualistamine oli ihan nolon helppo juttu

Ja muuten olin ku ellun kana.

Yks päivä sitte päästiin asiaa eli mentii kattoon poroja livenä.

Valitettavasti mää en vaa saanu kertoo niille etelän terveisiä, ku äippä piti tiukasti (ja tiukalla ilmeellä) sylkyssä

Mahtis reisu siis, mutta kyä sinne tarttee seuravan kerran mennä vähä keväämmällä, et tarkenee pihallaki olla  Kotona onki sitte melki hukuttu lumee, alkaa siinä kohtaa äipän huumorintaju olla jo menny. Se lapioi hulluna yks päivä takapihalla tämmösiä kanjoneita, jotta meikä ei pääsis kätevästi airan yli kylille. Siinä ku olis ollu airan viäres nii mahtavat kinokset, et ei olis ollu homma eikä mikää mennä yli. Kuulemma Lalli-veikka oli kokeillu niitten pihas jo sitä

Joo, kotiinpaluuilon jälkee tuliki sitte semmone suru-uutine, etten oo siittä viäkä selvinny. Mut onneks mulla on lämpöset muistot ja uskon, et viä me nährään siä, mis ei oo lumikinoksia vaan paistaa aina lämmin aurinko ja missä ei äippäkä säännöstele ruaka-annosten kokoo  Pusuja sinne